Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?
Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat,
ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.





Kun paljon kansaa kokoontui ja ihmisiä kulki joka kaupungista hänen tykönsä, puhui hän vertauksella:
"Kylväjä meni kylvämään siementänsä. Ja hänen kylväessään putosi osa tien oheen ja tallautui, ja taivaan linnut söivät sen.
Ja osa putosi kalliolle, ja oraalle noustuaan se kuivettui, kun sillä ei ollut kosteutta.
Ja osa putosi orjantappurain sekaan, ja orjantappurat kasvoivat mukana ja tukahuttivat sen.
Ja osa putosi hyvään maahan, kasvoi ja teki satakertaisen hedelmän." Tämän sanottuaan hän lausui suurella äänellä: "Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon".
Niin hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä, mitä tämä vertaus merkitsi.
Hän sanoi: "Teidän on annettu tuntea Jumalan valtakunnan salaisuudet, mutta muille ne esitetään vertauksissa, että he, vaikka näkevät, eivät näkisi, ja vaikka kuulevat, eivät ymmärtäisi.
Vertaus on tämä: siemen on Jumalan sana.
Mitkä tien oheen putosivat, ovat ne, jotka kuulevat, mutta sitten perkele tulee ja ottaa sanan pois heidän sydämestään, etteivät he uskoisi ja pelastuisi.
Ja mitkä kalliolle putosivat, ovat ne, jotka kuullessaan sanan ottavat sen ilolla vastaan, mutta joilla ei ole juurta: ainoastaan ajaksi he uskovat ja kiusauksen hetkellä luopuvat.
Mikä taas orjantappuroihin putosi, ne ovat ne, jotka kuulevat, mutta vaeltaessaan tukehtuvat tämän elämän huoliin, rikkauteen ja hekumoihin, eivätkä tuota kypsää hedelmää.
Mutta mikä hyvään maahan putosi, ne ovat ne, jotka sanan kuultuansa säilyttävät sen vilpittömässä ja hyvässä sydämessä ja tuottavat hedelmän kärsivällisyydessä.
Ei kukaan joka sytyttää lampun, peitä sitä astialla tai pane vuoteen alle, vaan panee sen lampunjalkaan, että sisälletulijat näkisivät valon.





sunnuntaina, elokuuta 29, 2010

Tavaramäärästä..

Mark. 10:

17 Ja hänen sieltä tielle mennessään juoksi muuan hänen luoksensa, polvistui hänen eteensä ja kysyi häneltä: "Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?"
18 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä paitsi Jumala yksin.
19 Käskyt sinä tiedät: 'Älä tapa', 'Älä tee huorin', 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta', 'Älä toiselta anasta', 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi'."
20 Mutta hän sanoi hänelle: "Opettaja, niitä kaikkia minä olen noudattanut nuoruudestani asti".
21 Niin Jeesus katsoi häneen ja rakasti häntä ja sanoi hänelle: "Yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule ja seuraa minua".
22 Mutta hän synkistyi siitä puheesta ja meni pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.
23 Silloin Jeesus katsoi ympärilleen ja sanoi opetuslapsillensa: "Kuinka vaikea onkaan niiden, joilla on tavaraa, päästä Jumalan valtakuntaan!"
24 Niin opetuslapset hämmästyivät hänen sanoistaan. Mutta Jeesus rupesi taas puhumaan ja sanoi heille: "Lapset, kuinka vaikea onkaan niiden, jotka luottavat tavaraansa, päästä Jumalan valtakuntaan!
25 Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."
26 Niin he hämmästyivät yhä enemmän ja sanoivat toisillensa: "Kuka sitten voi pelastua?"
27 Jeesus katsoi heihin ja sanoi: "Ihmisille se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle; sillä Jumalalle on kaikki mahdollista".
28 Niin Pietari rupesi puhumaan sanoen hänelle: "Katso, me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua".
29 Jeesus sanoi: "Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka minun tähteni ja evankeliumin tähden on luopunut talosta tai veljistä tai sisarista tai äidistä tai isästä tai lapsista tai pelloista,
30 ja joka ei saisi satakertaisesti: nyt tässä ajassa taloja ja veljiä ja sisaria ja äitejä ja lapsia ja peltoja, vainojen keskellä, ja tulevassa maailmassa iankaikkista elämää.
31 Mutta monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi.



Tit. 3:

3 Olimmehan mekin ennen ymmärtämättömiä, tottelemattomia, eksyksissä, moninaisten himojen ja hekumain orjia, elimme pahuudessa ja kateudessa, olimme inhottavia ja vihasimme toisiamme.
4 Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi,
5 pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta,
6 jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta,
7 että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan.



1. Tim. 6
10 Sillä rahan himo on kaiken pahan juuri; sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla.
11 Mutta sinä, Jumalan ihminen, pakene semmoista, ja tavoita vanhurskautta, jumalisuutta, uskoa, rakkautta, kärsivällisyyttä, hiljaisuutta.

sunnuntaina, elokuuta 22, 2010

...Erottautumisesta

Koulut alkoivat ja helteet hellittivät. Elämä jatkuu, ja entiset unohtuvat nopeasti. Niin myös myrskyt, joita monta peräkkäin riepottivat maatamme; Asta, Veera, Lahja, Sylvi ( miksiköhän myrskyille annetaan aina naisen nimi..;DD?!?)
Jäljet olivat aikamoiset..metsää tuhoutui..leirintäalueita..monien taloja..tapaturmia, aineellisia vahinkoja, jopa yksi kuolema!
Mutta sitten jälleenrakennetaan, ihmiset unohtavat nopeasti..varsinkin ne, joiden elämää myrskyt eivät koskettaneet henk koht.

Virressä lauletaan: "Hän säät ja ilmat säätää..." Joskus emme taida muistaa, että Jumala hallitsee luonnon liikkeitä. Mitään ei tapahdu ilman, ettei Herra salli sitä. Hän, joka laittaa merillekin rajat, mihin ne pysähtyvät.
Kukaan ei enää pelkää Jumalaa. Raamatussa on lause " Ennemmin pelkää Jumalaa, kuin ihmisiä. Mitä ihminen voi sinulle tehdä.., mutta pelkää häntä, joka sielusikin voi hukuttaa!"

Matt. 10:28

Älkääkä peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin.


Jumala puhuu myrskyssä. Ja se puhe on varoitusta. Ja mistä Jumala sitten varoittaa?!???
Mitä sitten tapahtuu, kun emme usko?!??

Viimeisin myrsky meni suoraan talomme päältä. Emme olleet kerenneet vielä nukkumaankaan, kun myrsky jo tuli koko voimallaan. (Vain kaksi pienintä nukkui autuaan tietämättömänä) Ja täytyy myöntää, että itsekin pelkäsin ja seurailin talon lähellä olevia puita, että joko kohta rysähtää, senverran voimallisesti puut taipui..
Eräs lapsista hieman itki ja pelkäsi myrskyn ääniä. Siinä sitten sanoin lapsille, että otetaan yhdessä rukous ja katotaan joku Raamatun kohta..
..ja mikä kohta sieltä tulikaan..

2. Joh. 1: 8-10
9 Kuka ikinä menee edemmäksi eikä pysy Kristuksen opissa, hänellä ei ole Jumalaa; joka siinä opissa pysyy, hänellä on sekä Isä että Poika.
10 Jos joku tulee teidän luoksenne eikä tuo mukanaan tätä oppia, niin älkää ottako häntä huoneeseenne älkääkä sanoko häntä tervetulleeksi;
11 sillä joka sanoo hänet tervetulleeksi, joutuu osalliseksi hänen pahoihin tekoihinsa.


Yhtäkään puuta ei kaatunut lähistöltä..meiltä ei mennyt edes sähköt, vaikka lähiympäristössä sähköjä oli pois monta tuntia. Edes puhelimet eivät mykistyneet hetkeksikään. Kiitin mielessäni Jumalaa ja saimme lasten kanssa vain todeta, kuinka Jumalan varaan saa laittaa kaiken, hän pitää huolta omistaan.


Luuk. 12:32

Älä pelkää, sinä piskuinen lauma; sillä teidän Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille valtakunnan

1. Joh. 4:18

Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa



Tämä on sana meille uskoville..Jumala kutsuu yhä syvempään erottautumiseen. Tarkka saa olla, onko Raamatun sanaa kunnioitettu. Onko lisätty jotain, otettu pois tai oppia vääristelty!! Itse koen, että Jumala on puhunut tästä jo pitkään, ja tässä on itelläni vakava parannuksenteon paikka. Kuinka paljon Jumalan pitää ravistella, ennenkö jääräpää ihminen (minä!!) uskoo!!

Uskomattomille ihmisille haluan sanoa, että jos uskovainen ihminen eristäytyy seurastasi, ei se tarkoita sitä, että toinen jotenkin ylenkatsoisi sinua tai olisi ylpeä...vaan se on selkeä Jumalan käsky omilleen. Me olemme maailmassa, muttemme maailmasta. Jumala varjelee sillä ohjeella meitä..koska kun olemme lähteneet paranemaan ja puhdistumaan, maailma vetää meidät äkkiä samaan vanhaan; seura tekee kaltaisekseen. Joten erottautuminen ei ole rakkaudettomuutta vaan varjelua!! Ja Jumalan tuomiot ovat tulossa pahuuden päälle. Korkea moraali ei taida vain olla nyky yhteiskunnassa kovin muodikasta, lähinnä ivattavaa..

Jumala on pelottava voimassaan, mutta kuinka paljon hän meitä rakastaakaan, eikä halua että kukaan hukkuisi. Kuin huolehtiva Isä. Mutta kukapa isä ei kurittaisi lastaan, jos saisi hänet kiinni pahanteosta..koska se on hänen omaksi parhaakseen. Ja Hän odottaa jokaista omaa lammastaan..sitä yhtäkin..

Jaak. 4:5

Vai luuletteko, että Raamattu turhaan sanoo: "Kateuteen asti hän halajaa henkeä, jonka hän on pannut meihin asumaan"?